31.3.2014

Insinööri ja kahvitermari

Tiedätkö, meitä on monenlaisia ja niin myös suhtautumistapoja asioihin. 

 Mikä on sinun ensireaktiosi nähdessäsi tämän kahvitermarin?


Miten insinööri suhtautuu siihen, kun hänen puolisonsa on hankkinut yhteiseen talouteen uuden, ihanan keväisen turkoosin kahvitermarin? Puoliso hehkuttaa termarin söpöyttä ja väriä maalaillen jo mielessään kesäisiä aamiaishetkiä puutarhassa.

Ensinnäkin insinööri vaatiin rationaalisia järkiperusteita, miksi kyseinen termari on hankittu? Taloudessahan on jo yksi todella laadukas ja funktionaalinen termari.
Saatuaan perustellun vastauksen kysymykseensä, insinööri siirtyy analysoimaan termarin ominaisuuksia. Mikä on termarin lämmönpitävyyden kesto? 

Toisessa vaiheessa insinööri paneutuu termarin materiaaleihin. Mistä materiaaleista termari on valmistettu? Tovin termaria pyöriteltyään insinööri ei voi välttää kiusausta. Hänen on alettava purkaa termaria osiin. Purettuaan termarin atomeiksi, insinööri pääsee käsiksi sen ytimeen ja analysoimaan miten laadukkaasti kyseinen termari on suunniteltu käytetävyyden ja kestävyyden näkökulmasta.

Kolmannessa vaiheessa insinööri keskittyy havainnollistamaan termarin valmistuprosessia. Miten sisimmäinen lasikerros on tehty? Onko käytetty muottia vai kenties puhallustekniikkaa? Miksei lasin ympärille ole tehty kumista vakuumia, kuten todella laadukkaissa termareissa kuuluu olla?

Viimeisessä vaiheessa insinööri on jo aivan hengästynyt uuden termarin sielunmaailman kurkistamisesta. Hän ei voi ymmärtää, miksi kukaan täysijärkinen ihminen on voinut hankkia termarin, jota ei voi ottaa mukaan pitkälle retkelle, sillä siinä ei hänen analyysinsä mukaan pysy mikään neste lämpimänä kahta tuntia kauempaa.

Lopulta on päädytty siihen pisteeseen, että termari on osissa pöydällä ja seuraavana jännittävä tehtävä on se, että insinöörin pitäisi osata koota se takaisin kasaan. Tarina jatkuu myöhemmin...



30.3.2014

Etätyön 10 kultaista kikkaa

Olen niin onnekas, että saan  vapaasti määritellä omalle työnteolleni ajan ja paikan.
Työskentelen yleensä toimistolla Helsingissä kolmesta neljään päivää viikossa. Vastapainoksi reissaamiselle pyrin järjestämään aina mahdollisuuden pitää muutaman etätyöpäivän kotikonttorilta Hangosta käsin.

Listasinkin etätyöskentelyn 10 kultaista kikkaa, jotka helpottavat ja tehostavat etätyöpäivääsi.
Vinkit pohjautuvat omiin kokemuksiini. Usein kantapään kautta oppiminen on tehokkainta.  Näillä kikoilla teet etätyöskentelystäsi huomattavasti mielyttävämpää - ilman kantapäiden kolhimista.

1.  Infoa työkavereitasi.
Etätyöskentelyn mahdollisuuden on ennen kaikkea tarkoitus lisätä työyhteisön joustavuutta. Meillä Supersonilla on tapana infota etäpäivistä aina viikon alussa, jolloin kollegat voivat suunnitella yhteisten tapaamisten ajankohdat kaikkien kalentereihin sopiviksi. Itse viestitän myös muille mistä kanavista ja mihin aikaan olen parhaiten tavoitettavissa etätyöpäivän aikana.

2. Sinä olet aikasi herra/rouva/neiti.
Etätyöpäivässä parasta on se, että kotona työskentelyn voi aloittaa ilman huonoa omaatuntoa jo vaikka kukonlaulun aikaan, tai sitten leppoisammin aamupäivällä lehteä selaillen. Muista myös tauot kotona ollessasi. Lounas, kaffe ja pieni lenkki kesken päivän virkistävät kummasti.

Oma näkemykseni on se, että yhteisistä sovituista deadlineista pidetään kiinni - työskentelitpä sitten mistä tahansa. Lisäksi pyrin hoitamaan kaikki asiakasyhteydet toimistoaikaan. Moni varmasti tuntee lähipiiristään sen yhden työmyyrän, joka tykittää meilejä aina yhdentoista aikaan illalla. Hänestä ei yleensä pidetä.  Tällainen tuo turhaan työasiat iltaisin muille mieleen. (Älypuhelinten vitsaus kun on, että moni selaa meilejä älypuhelimestaan huomaamattaan lähes 24/7.)

3. Asennoidu työpäivään, ei kodin siivouspäivään.
Etätyöpäivää aloittaessaan  on hyvä pitää mielessään se, että siivouspäivä ja etätyöpäivä ovat kaksi eri asiaa. Älä puijaa itseäsi ja keksi sijaistekemistä, kun tylsät tai haastavat työtehtävät odottavat. Pyykit, imurointi, pölyjen pyykiminen, mattojen tomutus ja lattialankkujen moppaus voivat kyllä odottaa oikeaa siivouspäivää. (Ja mikä parasta, jos ne saa delegoitua jollekulle muulle!)

4. Tee myös lähipiirillesi selväksi, että olet kotona töissä.
Olen huomannut, että välillä minun odotetaan pyykänneen ja kokanneen päivän aikana. Etätyöpäivän pelisääntöjen ja tarkoituksen kertaus perheelle voi toisinaan olla tarpeen.

5. Kiinnitä ergonomiaan huomiota
Työskentelitpä sitten kotona, kahvilassa tai kulkuneuvossa, muista hyvä ergonomia. Suosittelen panostamaan hyvään työtasoon, tuoliin ja langalliseen hiireen. Myös kaiken maailman satulatuolit sunmuut kiikkukaakut ovat ergonomiatädin suosittamia. Muuten näytät Quasimodolta jo nelikymppisenä. Ja jos näytät jo, aloita kiireen vilkkaan vaikka aikuisbaletti.

6. Tekniikka & ohjelmistot ajan tasalla
Oikeat ohjelmistot ovat onnistuneen etätyöskentelyn kannalta oleellisia ja ne tarjoavat mm. mahdollisuuden pitää videopalavereita kollegoiden kanssa. Itse käytän Skypen Premium-versiota, jolla voi helposti pitää useamman hengen videoneuvotteluita ja tarvittaessa esim. jakaa oman näytön kaikille osallistujille. Myös Google Hangout ja Microsoft Lync ovat toimivia.

7. Ympäröi itsesi kauniilla ja inspiroivilla asioilla.
Kun työskentely-ympäristösi on kaunis ja inspiroiva, myös ajatus virtaa vapaammin. Itse olen tästä ääriesimerkki. En voi työskennellä ollenkaan pölyisessä, sotkuisessa tai epäharmonisessa tilassa, jossa päivänvaloa ei näy paperipinojen takaa. Tässä kuva omasta työpisteestäni. Pidän tärkeänä, että käden ulottuvilla on aina raikasta vettä, lempikyniä, tarpeeksi muistilehtiöitä ja kauniita valokuvia. Ilman niitä työskentelyfiilis on tukkoinen :)

8. Älä väheksy ajattelutyötä.
Koen, että etätyö parantaa omaa luovuuttani ja tuottavuuttani sekä antaa voimia jaksaa haastavien työtehtävien parissa. Kotitoimiston rauhassa saa tilaa omille ajatuksilleen. Usein sijoitankin konseptointia ja budjetointia juuri etätyöpäiville. Olen huomannut, että ideointia ja ajatustyötä pidetään liian usein kaiken muun työskentelyn päälle tulevana "näkymättömänä työnä". Muista pitää myös siitä kirjaa, se on arvokasta ja aikaavievää duunia!

9. Irtaudu töistä ajoissa.
Älä venytä tarpeettoman pitkäksi etätyöpäivääsi. Aseta itsellesi selkeä takaraja, jolloin kone sulkeutuu.
Ja sulje se myös silloin.

10. Levitä etätyöskentelyn iloa myös muille.
Etätyö sopii jokaiselle, kun peruspilarit ovat kunnossa. Etätyöskentely on ollut pelastukseni nyt kun olen valinnut asuvani täällä Suomen äärimmäisessä kärjessä, Hangossa ja työt ovat toisaalla. Olen onnenpekka sen suhteen, että työskentelen organisaatioiden kanssa, jotka ymmärtävät, hyväksyvät ja panostavat joustavaan työn tekemisen kulttuurin.

 Kannustan jatkuvasti uusia ihmisiä kokeilemaan etätyöskentelyä. Se tuo taloudellisia, ekologisia ja inhimillisiä hyötyjä.

Tietenkään etätyönteko ei toimi jokaisella alalla, mutta toivon, että yhä useampi organisaatio pysähtyisi hetkeksi tarkastelemaan omaa työntekonsa tapaa. Uusilla ajatuksilla ja toimintatavoilla saadaan onnellisempia ja samalla tuottavampia työntekijöitä.


Tehokasta alkavaa (työ)viikkoa!
Kuulisin mielelläni myös sinun kokemuksiasi etätyöskentelystä tai oman työpaikkasi suhtautumisesta siihen.


PS. Täällä syy siihen, miksi viihdyn Hangossa niin hyvin ja täällä ensifiilikset, kun noin vuosi sitten kaupunkiin muutin.



29.3.2014

Miksi Hanko?

Välillä mietin sitä, mikä minut toi ja mikä minut pitää täällä Suomen eteläisimmässä pikkukaupungissa Hangossa. 

Koska toisinaan sanat eivät riitä, antaa aamulenkiltä napattujen valokuvien puhua puolestaan:








Ja sokerina pohjalla, tärkeimpänä syynä tietenkin hän:



Lisää Hanko-aiheisia, värikkäitä ja elämän makuisia tarinoita arjen keskeltä voit lukea Kotona Hangossa -sivustolta, jossa Maanantaista sunnuntaihinkin on mukana.

16.3.2014

Suloinen ja kavala Amsterdam

Amsterdam on suloinen ja kavala kaupunki. Kaikkine kanaaleineen, pikkuputiikkeineen ja tyylikkään rentoine ihmisineen hurmaava paikka elää ja olla. Mutta kaupungilla on myös kääntöpuolensa, kuten pöljät varkaat, jotka veivät meidän asunnolta kaiken. Se osui vielä reissun alkuun ja latisti tunnelmaa, mutta onneksi meillä oli mahtava matkaseurue: porukka täynnä voimanaisia ja selvisimme porukalla loppureissun hyvin. 


Matkan tarkoituksena oli siis juhlistaa Hannan 30-kymppisiä. Kosmopoliitti-Hanna on opiskellut Damissa, ja siksi oli luontevaa koota ystävät ympäri Eurooppaa samaan kaupunkiin. Meitä oli lähes parikymmentä ihmistä; Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Hollannista juhlistamassa Hannaa.

Olimme vuokranneet huoneistohotellista tosi mukavat asunnot - ihan kanaalin varrelta. Ajattelimme, että on mukavaa, kun voi porukalla kokkailla ja olla vähän väljemmin kuin hotellissa. Asunnon sijainti oli ideaali ja sisustus moderni. Ei mitään hälyyttävää vielä aluksi. 


Mutta moni kakku päältä kaunis. Reissun toisena iltana, kun olimme olleet asunnoltamme poissa noin 1,5 tuntia, olivat paikalliset varkaat käyneet tyhjentämässä asunnoltamme kaiken arvokkaan. Tämä tarkoitti siis mm. läppäreitä, passeja, luottokortteja, merkkilaukkuja, ajokortteja ja jopa käytetyt Diorin luomivärit olivat kelvanneet voroille. Pahinta oli, että varkaat olivat vieneet yhden laukuista, jossa oli asunnon avain. Tuntui karmivalta tietää, että jossain kaduilla kulki joku, jolla oli nyt pääsy äsken vielä niin turvalliseen asuntoomme. Se oli kamala tunne, kun tunsi turvallisuuden tunteen järkkyneen. (Onneksi kaikilta ei viety luottokortteja, joten pärjäsimme loppureissun ja ilman passia pääsi takaisin Suomeen.)

Alkushokista selvittyämme soitimme paikallisen poliisin paikalle. Poliisit sanoivat ensin, että heillä kestää noin tunnin verran, ennen kuin he ehtisivät tulla tsekkaamaan tilanteen, mutta kun he kuulivat paikan osoitteen, he tulivatkin paikalle kolmessa minuutissa. (Huom, Hollannin hätänumero on 112 - jos joskus tulee tarvetta.)

Onneksi meillä oli paikallinen ritari Bob (Hannan opiskelukaveri) auttamassa ja tulkkaamassa tilannetta. Seuraavana päivänä kävimme paikallisella poliisilaitoksella tekemässä rikosilmoituksen. Olimme listanneet tarkkaan, mitä meiltä kaikilta oli viety. 

Hollantilaisella poliisilaitoksella meille tarjottiin teetä ja kahvia. Tarjoilijana toimi partiopoliisi, jolla oli haalarit, pyssy vyöllä ja naurunryppyjä silmäkulmissa. Tilanne oli jotenkin tragikoominen. Meitä haastatellut hollantilainen vanhempi konstaapeli oli aivan hurmaava, muttei kovin englanninkielentaitoinen. Kultainen Bob toimi tulkkina ja käänsi lopuksi meille 10-sivuisen rikosraportinkin selkokielelle. Saimme kuulla, että tämä oli jo neljäs kerta samalla viikolla, kun kyseiseen asuntoon murtauduttiin. Tai oikeastaan meidän asuntoomme ei edes murtauduttu, vaan lukot olivat koskemattomat ja vorot olivat tulleet avaimilla sisään. Mitään asunnon omaisuutta (TV, digiboksi, muu tekniikka) ei oltu viety. Ainoastaan meidän kamat oli napsittu siististi mukaan. Paikalle tuli käymään myös paikallinen rikospaikkatutkija. Oli mielenkiintoista seurata, miten hän tutki ikkunanpieliä, lukkoja ja keräsi sormenjälkiä. Hollannin poliisi suhtautui vakavasti tähän tutkintaan, ja kertoi tämän olevan osa isompaa rikosvyyhtiä, jota he selvittelevät parhaillan.

Koko juttu oli ihan hämärä: vuokrafirma väitti vaihtaneensa lukot ryöstöjen välissä, mutta lopulta kävi ilmi, että lukkojenvaihdosta huolehtii heidän oma "teknikko". Toivon vain sydämeni kyllyydestä, että tekijät saataisiin aisoihin ja ryöstökierre  loppumaan. Mutta varoitan nyt: miettisin itse kahdesti, ennen kuin varaan majoituksen tämän firman kautta: Reservation Care, www.reservationcare.com .

Vaihdoimme saman tien majapaikkaa. Olo ei enää tuntunut turvalliselta asunnolla. Majoituimme Hotel Marriottiin ja voi että hotelliaamiainen seuraavana aamuna maistui taivaalliselta!

Back on the track. Amsterdam on kaupunkina kompakti ja kaunis. Paljon kuvattavaa. Talot ovat kapeita, korkeita ja värikkäitä. Kevät teki tuloaan kanaalien rannoilla. Kaikkialle pystyi kävelemään tai hyppäämään ratikkaan. Tai kuten paikalliset tekevät: pyöräilevät. Kaikki pyöräilevät, vauvasta vaariin. Tämä kuva tiivistääkin kaupungin sykkeen hyvin:
Huvittava tuo duo tuolla kyydissä, kypärät päässään!




Minulla on tapana piipahtaa aina Urban Outfittersillä maailmalla ollessani, koska yleensä jo myymälän sisustus on elämys. Niin myös Amsterdamin myymälä, katso vaikka itse!
 Huima, kolmekerroksinen, vanhaan tehtaaseen perustettu myymälä oli karkkia silmälle. Parasta on, että Urban Outfittersillä ei tarvitse välttämättä shoppailla, vaan sinne voi pysähtyä pelaamaan pleikkaa, lukemaan kirjoja, kuuntelemaan musiikkia tai surffaamaan iMacilla :) 





Ihana kuvankaunis Tiina kukkien keskellä ja aina niin tyylikäs Reetu ylittämässä suojatietä.

Vähän erilaisia shoppailulöytöjä etsivän kannattaa ehdottomasti suunnata 9 canals -alueen pienille putiikkikujille. Sieltä löytää myös symppiksiä kahviloita ja lounaspaikkoja.







Illan hämärtyessä oli aika juhlia. Ja senhän meidän reissupoppoomme osaa. Tässä synttärisankari puhaltaa kynttilät kakusta. Toivottavasti muisti toivoa samalla! (Toivettahan ei saa koskaan sanoa ääneen tai se ei toteudu.)
Hyvä aloittelupaikka on ihan Damin keskustassa sijaitseva Bar Italia, jossa voi ensin nauttia porukalla vaikka herkullisia italialaisia ravioleja (pizzat oli vähän kuivia) ja sitten siirtyä yläkertaan tanssimaan. 
Harvinaislaatuinen kuva, jossa kaikki kuvassa! 


Viimeisenä päivänä tallustelimme kaduilla ja kujilla tehden viime hetken tuliaisostoksia. Damissa kevät teki tuloaan ja puut olivat silmuilla.
Kymmenkiloisia juustoja. Ja voin kertoa näin juustojen vihaajana, että se haju tuolla puodissa oli jotain sanoinkuvaamatonta :) Ja laukkuun ei siis lähtenyt juustotuliaisia.
...Vaan vähän paremman tuoksuisia tuomisia. 
Paikallinen saippuakauppa muistutti karkkikauppaa. Hullaannuimme etenkin noihin pieniin kirjainkuutiosaippuioihin, joista voi koota vaikka ystävälle tuliaisiksi nimikirjaimet kylppäriä koristamaan.


Koska herrasmiehen tunnistaa sukistaan, ostin Janille tuliaisiksi paikallisesta sukkaputiikista hauskat moniväriset sukat (ei nuo kuvassa olevat, vaan simppelimmät). Kassalla ollessani huomasin tyylikkään miesmyyjän ranteessa aivan tajuttoman hienon puisen kellon. En voinut olla kysymättä, mistä tuollaisia aarteita löytäisi (toim.huom. siis kelloja, ei miehiä). Myyjä naurahti ja vetäisi tiskin alta esiin samanlaisia kelloja. Ne olivat hollannissa suunniteltuja ja tehtyjä. Pakkohan sellainen oli tuoda tullessaan kotiin herrasmiehelle :)


Viimeisenä iltana saimme vielä kutsun paikalliseen kotiin, Bobin luokse iltateelle. Oli hauska päästä kurkkaamaan, miltä 1600-luvun kapeissa ja korkeissa asunnoissa oikeasti näyttää sisältä. Nauroimme reissun kommelluksille, vertailimme Hollannin ja Suomen asuntojen hintoja,  kuuntelimme hyvää ja vähän huonompaa musiikkia ja paransimme maailmaa taas pikkuisen paremmaksi. 

Meidän matkaseurue oli kyllä aivan timanttinen. Kaikkia meitä yhdisti se, että tunnemme Hannan. Oli huippua tutustua uusiin ihmisiin ja Damistakin jäi se tunne, että sinne täytyy vielä palata uudelleen. Alla oleva kuva on viimeiseltä päivältä, kun kaikilta alkoi olla jo vähän mehut loppu. 

Summa summarum: ikimuistoinen reissu.

Onko teillä ihania tai kamalia matkatarinoita Amsterdamista tai muualta maailmasta?



PS.  Suosittelen ottamaan majoituksen luotettavalta taholta, reissusta tulee mukavampi ja edullisempi.


Maanantaista sunnuntaihin herää talviuniltaan

Tänään Maanantaista sunnuntaihin herää jälleen talviuniltaan eloon!
Tittidii! Ja torvisoittokunnan fanfaarit.

Tässä viisi hymyä sen kunniaksi:


Vuosi on vaihtunut vauhdilla ja oman ajan ovat nyt alkuvuodesta imaisseet täysin työt. Kun päivässä istuu 8-12 tuntia koneen äärellä tuottaen luovaa sisältöä muille, tuntuu usein iltaisin, ettei inspiraatiota riitä enää itselle omiin projekteihin - vaikka ne usein ovat juuri ne tärkeimmät ja rakkaimmat. Kuten lempilapseni, tämä blogi. Usein arjen keskellä kirjoittelen kauppakuittien ja post-it -lappujen kulmiin ajatuksenpoikasia, joista haluaisin täällä teille kirjoittaa, mutta valitettavan usein nuo poikaset eivät ole tänne päätyneet. Koska kiire. Koska stressi. Koska luovuuslukko. Koska en halua saada skolioosia. Koska tekosyitä tekosyiden perään. 

Mutta nyt tähän tulee muutos! 
(Fingers crossed. Ja jos syön sanani, niin saatte nipistää mua.)

Hassua ajatella, että oikeastaan neljäsosa tästä vuodesta on jo mennyt. Toisaalta pitäisi ajatella, että vuotta on vielä 3/4 jäljellä. Ajan kulumisesta ei pitäisi ottaa paineita - vaan päinvastoin, olla onnellinen siitä, että aika rientää ja koko ajan kokemusten reppuun kertyy uusia palluroita.

Ajasta puheenollen. Olen nyt viikonloppuna lukenut kerrankin HS:n kannesta kanteen.  Lehdessä oli taas sarjassamme HOT (*hauska on tietää) faktoja, joilla voi brassailla maaliskuussa.

 Tiesittekös, että...
Joka sekunti
Maailmaan syntyy neljä lasta ja kaksi ihmistä kuolee.

Joka toinen sekunti
Kiinassa rakennetaan uusi henkilöauto.

Joka kolmas sekunti
Joku ostaa vibraattorin.
Neutronitähti PSRJ1748-2446ad on pyörähtänyt akselinsa ympäri 2000 kertaa, tähti sijaitsee Maasta noin 18 000 valovuoden päässä.

Joka viides sekunti
Justin Bieber saa Twitterissä uuden seuraajan.
Joku EU:n kansalainen kokee ensisuudelman.

Joka kymmenes sekunti
Jossain päin maailmaa havaitaan maanjäristys. 
Joku Britannian parlamentin jäsenistä käy vessassa. 

Joka 25. sekunti
Jossain päin maailmaa varastetaan polkupyörä.*



Mihin oma aikani sitten on mennyt? Alkuvuodesta haluaisin palata muutamiin kohokohtiin, jotka nousevat mieleen tasaisen arjen keskeltä. Tammikuu alkoi Tukholman reissulla kullan kanssa ja töihin paluulla joululomilta. Helmikuussa suuntasimme tyttöjen kanssa tutkimaan keväistä Amsterdamia - reissu oli kamala ja ihana. Ai miksi?  Matkaseura oli hurmaavaa, mutta meidän kohdallemme osui ryöstö, siitä lisää täällä.

Nyt suuntaan katseen alkavaan viikkoon. Maantai tulee taas, kuten joka viikko. Sunnuntaisin minulla on tapana suunnitella, mitkä päivät olen Helsingissä ja mitkä etänä Hangon kotikonttorilla. Laitan kalenteriin myös aikaa treeneille, 3-4 kertaa viikkoon. Yksi asia, joka kalenteriin varmaan pitäisi lisätä, olisi riittävät yöunet. Mutta aina on jotain opittavaa.

 Mainiota maaliskuuta kaikille murusille. Toiveita tulevista postauksista otetaan ilolla vastaan!


*lähde: HS 15.3.2014, alkuperäislähde xkcd.com