28.2.2013

Valokuvanäyttely: Hannes Heikura - We walk alone ja Dark zone

Kävin eilen Salon Taidemuseo Veturitallissa Hannes Heikuran valokuvanäyttelyissä We walk alone ja Dark zone. Jälkimmäinen näyttely on jatkumoa ensin mainitulle. Jälkimmäisen kuvat keskittyvät enemmän henkilökuviin, vaikka molempia näyttelyitä yhdistääkin yksinäisyyden teema.

Onni oli puolellani, sillä ehdin parahiksi juuri alkaneelle yleisöopastuskierrokselle. 

”Yksinäisyys on universaalia”, totesi näyttelyn asiantunteva opas. Heikuran kuvat herättävät ajatuksia ja pohdimmekin niitä yhdessä oppaan kanssa. Heikuran valokuvat ovat mustavalkoisia ja viestittävät erilaisia näkemyksiä yksinäisyyden kokemisesta. Kuka tahansa voi tuntea yksinäisyyttä, vaikka ympärillä olisikin perhe ja ystäviä ja vaikka kuuluisikin työyhteisöön. Jokaisella on hetkiä, jolloin tuntee olevansa ihmisten keskelläkin yksin – itse tunnen niitä yllättävän usein.

Heikura ei ole halunnut lähteä kehittämään kuvilleen symboliikkaa nimien avulla. Hän on käyttänyt teosten nimissä ainoastaan kuvaushetken ajankohtaa ja paikkaa. Hän antaa teostensa puhua itse katsojalle. Mielestäni katsojan on kuitenkin haastavaa, lähes mahdotonta sijoittaa valokuvia ilman nimiä mihinkään tiettyyn aikakauteen, kaupunkiin tai kaupunginosaan. Kuvat ovat ajattomia ja paikattomia, mikä vahvistaa entisestään niiden sanomaa. Kuvat ovat kuitenkin tuoreita, ne on kuvattu vuosina 2010-2012.
© Hannes Heikura, Helsinki 14.11.2011 12:09, sarjasta We Walk Alone. Kuva Salon Taidemuseon pressipankista.

© Hannes Heikura, Helsinki 06.07.2012 16:23, sarjasta We Walk Alone. Kuva Salon Taidemuseon pressikuva.
Heikuran kuvissa sattumalla on iso rooli. Vahvoissa valokuvissa on onnistuttu kiteyttämään oleellinen: yksi valonhäivähdys, taivaalla lentävä lokki, peililasin heijastus, ohiajaneen auton vesiräiskähdys vasten kasvoja, kadunkulkijan ilme lätäkön heijastuksen kautta… Hetkiä, joissa paitsi sattumalla myös rautaisella osaamisella ja hyvällä näkemyksellä on osuutensa. 
© Hannes Heikura, Keskuskatu, 24.03.2010 klo 12:08 sarjasta Dark Zone. Kuva Salon Taidemuseon pressikuva.
© Hannes Heikura, Temppeliaukio, 06.06.2010 klo 20:55 sarjasta Dark Zone. Kuva Salon Taidemuseon pressikuva.

Osaamisensa ja kokemuksensa Heikura on kerännyt lehtikuvaajana ja vuodesta 2012 lähtien freelance-kuvaajana sekä valokuvataiteilijana, vaikkei hän itse hauakaan lokeroida itseään. Hänelle valokuvauksessa tärkeää on dokumentaarisuus, todellisuus, kerronnallisuus  ja outous. Outoudella Heikura tarkoittaa sitä, että kuvan tulisi luoda arvoituksia, jotka jäävät katsojan mieleen pyörimään. Hänen oppi-isänään on toiminut mm. Arno Rafael Minkkinen, jota pidän suuressa arvossa. Olen aiemmin saanut nähdä legendaaristen valokuvaajien, kuten Steve McCurryn ja Minkkisen, näyttelyitä Veturitallissa muutama vuosi takaperin.

Mikäli Heikuran ajatukset valokuvaajan työstä tai näyttelyn teemoista kiinnostaa syvemmin, voit katsoa allaolevan taiteilijan haastattelun:



Käyn nykyään katsomassa noin viisi kertaa vuodessa katsomassa laadukkaita kuvataiteen näyttelyitä. Taideakatemian opiskelijayhdistyksen tiedottajana toimiessani kävin lähes viikottain katsomassa taideakatemialaisten luomia näyttelyitä. Näyttelyissä käydessäni pyrin yleensä kuulemaan myös opastetun kierroksen. Koen siten pääseväni taiteilija ajatusmaailmaan paremmin käsiksi kuin vain lukemalla näyttelyn esittelytekstejä. Kierroksen jälkeen kierrän näyttelyn vielä rauhassa läpi, seuranani vain omat ajatukseni. Hienointahan on aina silloin, kun osuu paikalle samaan aikaan itse taiteilijan kanssa!

Heikuran näyttely on ehdottomasti kokemisen ja näkemisen arvoinen. Saloon huristelee Turusta vain puoli tuntia ja Helsingistäkin puolessatoista tunnissa, joten kannattaa ehtiä näkemään näyttely ennen sen päättymistä 31.3. Myös opiskelijan kukkaro kiittää: opiskelijat pääsevät Salon Taidemuseoon kahdella eurolla ja opastus oli ilmainen. Muilta liput museoon maksavat neljä euroa. Mikäli suunnittelet päiväretkeä Saloon, kannattaa tsekata sattuman värittämät vinkkini kaupunkiin täältä.

Vinkki! Taitelija on kuulemma itse paikalla valottamassa kuviensa tausta-ajatuksia sunnuntaina 17.3. kello 14.






2 kommenttia:

  1. Kiinnitin myös huomiota, että Heikura on löytänyt (jaksanut odottaa kohdalleen) paljon hattupäisiä miehiä, joista syntyy kuviin se ihmeellisen ajaton, tai menneeseen aikaan viittaava tunnelma. Hyvin elokuvallista. Mikään musiikki ei sopisi näiden kuvien taustalle, hiljaisuus vain... Hieno näyttely, ja hieno on myös raporttisi siitä!

    VastaaPoista
  2. Totta! Kuvia oli todellakin vaikea sijoittaa aikaan ja paikkaan - vaikka ole itse asunut Helsingissä, ei keskeisilläkään paikoilla kuvattuja kuvia pystynyt sijoittamaan kartalle.

    Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että ihmisten pitäisi käyttää enemmän hattuja ;)

    VastaaPoista

Voit kommentoida ajatuksia omalla nimelläsi, kirjautuneena käyttäjänä tai anonyyminä.