Jippijaijei!
Ihana ystäväni Hanna pätti hypätä uusien opintojen pariin ja muuttaa Helsinkiin. On todella harvinaista luksusta olla samassa paikassa yhtä aikaa! Sen kunniaksi nostimme torstaimaljat Hannan Barcelonasta tuomalla kuohuvalla.
Ruokapuoli oli kyllä kuin suoraan Keventäjien painajaisesta: IKEAn kuuluisia lihapullia ja tarjouksessa olleita ristikko-perunoita Cittarista. Pakko kyllä todetä, että ruoka sopi hyvin illan teemaan, sillä Hanna ja Tommy olivat lähdössä katsomaan Matti "mäkikotka" Nykäsen keikkaa illalla Circukseen. Junttiruokaa ja -musiikkia. Nykäsen show'ta oli mainostettu itsevarmasti "TODELLINEN TAITEIDEN YÖ - MATTI NYKÄNEN LIVE". 
Hanna ja Tommy koittivat moneen kertaan perustella, miksi en voisi mistään hinnasta missata entisen mäkikotkan, nykyisen katastofi-lööppijulkkiksen keikkaa. Perusteluita olivat muun muassa:
- Se kuuluu yleissivistykseen, kaikkihan tietää Matilta ainakin yhden hitin (Elämä on laiffii.)
- Tuu kattomaan, miten kännissä se esiintyy.
- Jos tuut keikalle, niin tiedät jo etukäteen, mitä seuraavan päivän lööpeissä tulee lukemaan.
- Sitä ei vaan yksinkertaisesti voi missata.
Päätin kuitenkin suunnata vain kurkkimaan avoimin mielin, mitä kaikkea muuta Helsingin Taiteiden Yö tarjoaisi. Löysimme muun muassa tälläisen seinän, jonka edessä liikkumalla näki omat liikkeensä upeina animoituina väriräjähdyksinä. Ja pakkohan sitä oli testata!
Päädyimme lopulta Kuningasidean keikalle Vanhalle. 11-henkinen nuorten miesten orkesteri heitti lavalta yleisön niskaan sellaisen määrän komeaa, uhoavaa ja rallattelevaa miesenergiaa, että heikomman polvet notkuivat. Kaikissa biiseissä on hyväntuulinen meno ja takabeatti. Suurelle yleisölle poppoo on tullut tutuksi radiossa kulumiseen asti soitetulla Enemmän duoo kuin sooloo -biisillään.
Kotimatkalla bongasimme vielä suoraan Chicagosta lentäneen huippuartistin.
