Maanantaista sunnuntaihin: kesäkuuta 2012

Teltta, polkupyörä, läppäri, laukut ja onnellinen Veera pakkautuivat junaan kohti Hankoa karistaen Helsingin melun ja saasteet taakseen. Juhannuksen neljän päivän miniloma teki niin hyvää, oli ihanaa päästä Hangon raikkaisiin merituuliin!

Personal oppaanani toimi kesä-hankolainen Jansson. Pyöräilimme pitkin Hangon loputtoman pitkiä hiekkarantoja, ihanien villojen keskellä, joilla jokaisella on oma kaunis nimensä, kuten Villa Doris, Villa Marie jne.

Jani vei minut yllätyspaikkaan lounaalle: aivan Hangon kärkeen, Neljän Tuulen Tupaan.

Paikka oli ihanan valoisa, merinäkymät neljään suuntaan nimensä mukaisesti. Jani valkkasi talon viiniä saaristolaispöydän kanssa.

Neljän Tuulen Tupa oli sisustettu ihanasti. Tällaisen lipaston löydän vielä joku päivä oman kotiin.

Päätimme syödä terassilla huolimatta vahvasta merituulesta.

Söin elämäni parasta ja kermaisinta lohikeittoa, joka täytti masun aivan ähkyyn asti.

Jälkkärilatte

Juntti Hangossa.

Oli muuten tosi hyvä idea pakata pyörä reissuun. Liikkuminen nopeutui ja oli ihanaa saada pakarat kipeäksi polkemisesta. Päätimme juhannuksen kunniaksi telttailla yhden yön, sillä en ole nukkunut teltassa vuosikausiin. Pakkasimme hyvät eväät ja retkikamat Janin rinkkaan, joka on tilaihme.

Löysimme Hangon niemen kärjestä upean telttapaikan. Mutta teltan kasaaminen ei mennyt kyllä niin kuin Strömsössä. Emme löytäneet kasausohjetta mistään, joten sovelsimme vähän luovasti niitä telttakeppejä. Onneksi yöllä ei tuullut kovasti ja emme löytäneet aamulla itseämme merestä kellumasta.

Seuraavana aamuna heräsimme auringonpaisteeseen, olin nukkunut yön sikeästi kuin pieni possu. Herkuttelimme aamiaisen rannassa: Janin leipomaa leipää, appelsiineja ja bisseä.

En muista, milloin olen ollut viimeksi näin rento. Rentoutta häiritsi ainoastaan puhelu töistä: kesäkiertueelle lähteneiden työntekijöiden auto oli ylikuumentunut, syttynyt tuleen ja oli nyt kuumana nelostien varressa. Välikohtauksesta selvittiin onneksi säikähdyksellä ja asia saatiin kuntoon parilla puhelulla. Rentoilu Hangossa pystyi jatkumaan.

Pyöräillessämme takaisin kotiin, törmäsimme Janin hauskaan työkaveriin Hakkuun. Meillä synkkasi heti, olihan meillä samanlaiset aurinkolasit ja molemmat olemme pianomusiikin ystäviä. Hakku oli ottanut muutaman olusen, ja oli siksi jättänyt auton kotiin.

Juhannuslauantaina Janilla oli taas työvuoro, joten suuntasin Hankoon Helsingistä ja Varsovasta saapuneiden Lauran & Andreaksen kanssa heidän ystävänsä mökille. Ivars, kuten mökkipaikkaa kutsuttiin, oli aivan upea mesta! Savusauna, sisäuima-allas, normisauna, merenrantaan kivenheitto, jalkapallokenttä ja monta erillistä mökkiä. Paikka on siis Lauran ystävän Marian ja hänen sukunsa kesäpaikka.

Tavoitteena oli perehdyttää tanskalainen Andreas suomalaisen juhannuksen saloihin. Aamu alkoikin kossulla ja mustalla kahvilla. Super-ystävällinen isäntämme Ville pyöräytti myös herkullisen kesäkeiton, laittoi rentoa musiikkia soimaan ja aloimme pelaamaan Muuttuvaa labyrinttia. Kossu maistui Andreakselle.

Oli siis aika jatkaa mölkkyturnauksella. Ville esittelee myös kauden mökkistailin ja oikeaoppisen mölkynheittotekniikan: vahva ote kapulasta, bisse toisessa kädessä ja jallupullo sadetakin taskussa.

Laura ja Andreas olivat hyvä mölkkytiimi, tyylipisteitä heittotekniikasta!

Andreas löysi mökin uumenista kivan oloasun. Darude goes mökki.

Illalla kaiken saunomisen, uinnin, mölkyn, juomisen, sadejalkapallon ja naurun päälle ruoka maistui todella hyvältä. Kasasimme pöytään jokaisen tuomia herkkuja: grillattuja nyyttejä, halloumia, lammasnakkeja, granaattiomenaa, vartaita, itse leivottua leipää ja viiniä tietty.

Sunnuntaina pieni kuntoilu oli paikallaan. Oppaamme Ville Nuuskamuikkunen vei meidät maagisista porteista satumetsään.

Lauran kynnen alle meni jotain pientä ja sattuvaa. Koitin löytää pientä heinää, jolla saisimme sen pois. Andreas luuli meidän kumartavan Mekkaan.

Hangon juhannustiimi

Jani, Laura, Andreas & minä harvinaisesti samassa kuvassa, samassa maassa!

Andreas testaili kameransa panoraamatoimintoa, tosi hienoja otoksia!

Sain myös suloisen paparazzikuvan sydänkäpysistä kalliolla.

Sunnuntai-iltana lähdimme Lauran ja Andreaksen kanssa samalla iltajunalla takaisin Helsinkiin. Junan konduktööri-nainen oli hieman nuttura kireällä mun pyörästä, sillä olin kiireessä ostaa sille oman lipun."Voi olla että sinä ja pyörä ette pääse enää Karjaan junan vaihdon jälkeen Helsinkiin. Olisit ostanut lipun ajoissa pyörällesikin. Helsingin junassa on vain kolme pyöräpaikkaa. Jos ne kaikki on jo varattu, joudut valitsemaan joko sinä tai pyörä tai sekä että jäätte Karjaalle. Niin." Hyvää sunnuntaita vaan!

VR voisi vähän lisätä tuota pyörienkuljetukapasiteettiaan ja kannustaa ihmisiä ottamaan pyörät mukaan junaan. Nyt IC-junissa on vain kokonaista huimat 3 pyörän säilytyspaikkaa. Pyörän ottaminen junaan maksaa 9 euroa.

Onneksi Andreas hoiti homman: hän nappasi mun pyörän junaan ja oli ihana turisti itsensä. Sekä pyörä että minä pääsimme siis Helsinkiin.

Andreas osti meille myös yllärijätskit, etten murehtisi pyörästä.

Tandem?

Juhannus oli huikea, nyt taas akut täynnä takaisin töiden pariin toimistolle!

Pastilleista inspiroituneena päätin synttärieni kunniaksi järjestää pastellipiknikin.

Teema kattoi juomat, ruuat, vaatteet ja ajatusmaailmankin.

Päiväksi valikoitui kesäkuun kymmenes, sillä se kuulosti aurinkoiselta päivältä ja lisäksi Koffin puistossa oli silloin Bassline-festarit. Päivä oli kuitenkin tosi harmaa. Emme antaneet sen lannistaa, vaan pakkasimme pastellisävyiset vaatteet ja tarjoilut sekä party-teltan mukaan ja suuntasimme Koffariin. Soffe ja Toppe tulivat Turusta ylisöpöllä Minillä.

Saarakin oli jo kotiutunut Suomeen Pariisista!

Onneksi meillä oli Soffe ja Toppe, kaksi insinööriä, kasaamassa party-telttaa. Se tuli nimittäin paketista puolen metrin mittaisina keppeinä ja kokoamisohje oli melko yksinkertaistestettu versio.