9.1.2016

Piristystä pakkasten keskelle


Aamujen piristys ja pelastus on nopeasti kasaan kyhättävät mehut ja smoothiet. 
Olen viime aikoina testaillut jos jonkinmoisia makuyhdistelmiä. Ja loppupäätelmänä parhaiten toimivat: kirpeä/ raikas yhdistettynä makeaan/pehmeäan makuun.
Tässä yksi uusi kokeiluni: mango-puolukkasmoothie.
Tässä mangon pehmeän makea maku luo yhdessä kirpsakan puolukan kanssa täydellisen kombon.

Kuten lähipiirini tietää, en ole suorastaan mikään kokkikolmonen, joka taikoo käden käänteessä viiden ruokalajin illallisen. Olen keittiössä just sitä tyyppiä, että mitä simppelimpi resepti sitä parempi. Ja luen aina reseptit kiltisti. Toisinaan saatan soittaa siskolleni, kauanko jotain ruokaa pitää paistaa ja miten jokin juttu saadaan pysymään kasassa. Hän on näissä kokkaus- ja leipomisjutuissa guru. 

Simppeleys on tämänkin reseptin ydin, siksi pidän siitä niin paljon.


Mango-puolukkasmoothie
2 annosta

Tarvitset:
2 dl tai 100 g mangoa (itse käytin pakastemangokuutioita)
4 dl vettä 
0,5 dl puolukkamehutiivistettä (itse käytin anopilta saatua, hänen itse tekemäänsä tiivistettä)
Tehosekoittimen, jonne heität kaikki ainekset ja sekoitat niin, että juomasta tulee tasainen. 
Tarjoile kylmänä ja koristele tuoreilla puolukoilla tai karpaloilla. 
Oman maun mukaan voit säädellä kuinka kirpeää, vahvaa tai paksua haluat smoothiesta muuttamalla  mittasuhteita. Tässä versiossa koostumus on juotavan ohut ja maku suhteellisen mieto. 





6.1.2016

Huurretta ja usvaa

Teimme tänään Janin kanssa päiväretken entiseen kotikaupunkiimme Hankoon. Monelle se on tuttu pienenä, idyllisenä kesäkaupunkina, mutta minusta sen kauneus pääsee oikeuksiinsa juuri talvella.  Hangolla on edelleen iso paikka sydämessäni, paljon hyviä muistoja liittyy sinne.

Säät suosivat meitä retkellämme, aurinko paistoi mukavasti ja pakkasta oli sen verran kipakasti, että askel pysyi reippaana Hangon rannoilla tallustellessamme. Onneksi meillä oli kamera matkassa mukana, jotta pystyimme vangitsemaan teille valokuviin pienen annoksen sitä maagista tunnelmaa, joka meren rannalla leijui tänään. 
Meri on vallitseva elementti Hankoniemellä. Sen vaihtelut ja oikut ovat kaikkein kauneinta katseltavaa. Nyt meren jäätyessä se huokuu ja hönkii usvaa - samalla tavalla kuin päättäväiset juoksijat (!) tänään Bellevuen rannalla.  Horisontti siintää jossain usvan, aaltojen ja jäälauttojen tietämillä. Hiekkarannat ovat osittain lumen ja jään peitossa. 
Muutamat muutkin olivat metsästämässä täydellistä auringonlaskukuvaaa Kuningatarvuoren rannassa.

Haha, loppukevennykseksi vielä Janin nappaama salakuva mun keskittyneestä Snapchat-ilmeestä. Snäpin puolelta löytyy tällä hetkellä behind the scenes -kuvia ja -videoita meidän tämän päivän reissulta. Voit lisätä mut Snäpissä: veerasilvendoin. 




Kuvat 1, 3, 5, 8-13 Janin ottamia, kamerana Nikon D7000 ja 2,4,6 mun kuvaamia, kuvattu Sony Xperia Z5 -älypuhelimella.   






23.11.2015

Sisustusfilosofiasta

"Home is for living and loving. We try to create design and products that people can use to make their home a happy home."

- Betina Sampe, Bloomingvillen perustaja ja luova johtaja.

Yksinkertainen, kekseliäs, toimiva, kaunis, pohjoismainen. Siinä sanoja, jotka minulle nousevat mieleen ajatellessani Bloomingvillen tuotteita. Olen jo pitkään ollut tanskalaisen sisustusmerkin fani. Perustaja Betinan yrittäjätarina on inspiroiva ja koen jakavani saman sisutusfilosofian hänen kanssaan (ks. video alla). 

Koti on jatkuvasti muuttuva paikka, joka elää mukana arjessa. Minua inspiroivat simppelit asiat, luonnonmateriaalit ja pienet kauniit yksityiskohdat.  Kotona pitää voida viihtyä, relata, innostua ja voida hyvin. Kaiken kodin tavaran ei tarvitse olla uutta ja kimaltavaa, kaupasta ostettua. Iso osa meidän kodin rakkaimmista luottohuonekaluista ja sisustuselementeistä on  saatuja tai jostain vanhan keskeltä bongattuja helmiä. Tykkään vaihtaa kodin sisustuksen pieniä juttuja aina toisinaan vuodenajan ja fiiliksien muuttuessa. Pienen uuden tuulahduksen voi tuoda valaistuksen muuttaminen, taulujen uudelleenasettelu, kynttiläjalkojen esillekaivaminen laatikosta tai uuden(vanhan) lampun tai vaikka maljakon hankinta. 

Muutosta kaivatessani seikkailen yleensä Pinterestissä. Se on muuten loputon inspiraation aitta, etsit sitten ideoita kakun koristeluun, valokuvaamiseen, pyörän tuunaamiseen tai lähes mihin tahansa muuhun.  Itse olen koonnut inspiraatio-tauluja mm. valokuvaamisen, sisustamisen, tyylin, ruuan ja typografian ympärille. Tunnustan olevani suorastaan Pinterest-addikti, joka voi ahmia kauniita kuvia tuntitolkulla! Tällä kertaa silmää hellivät nämä Bloomingvillen AW15-katalogin kuvat:


Betina kertoo Bloomingvillen arvoista ja ajatusmaailmasta:




Olisi mielenkiintoista kuulla myös teidän sisustusfilosofioistanne kommenttiboksissa. 
Insipiraatiota iltaan!


Kuvat & video: Bloomingville


23.9.2015

Garden Party



Syksy on jo täällä, mutta pieni flashback kesäkuun puoleenväliin sallittaneen?

Kesäkuun 14 päivä oli yksi kesän parhaista päivistä. Se oli myös se ainut ihmeellinen hellepäivä koko kesäkuussa. Mulla tuli siis mittariin lisää vuosia, joten sitä oli syytä juhlia simppelillä kaavalla:

ystävät + herkut + aurinko + puutarha + kukkaseppeleet = täydelliset Garden Partyt!






The one and only: Pizzariumin pizzat!


Iran taiteilemat kuppikakut katosivat hetkessä parempiin suihin!
Ainon juhlalook
Sofian juhlalook
maailman ihanin pikkusisko Ira




Johanin paatti




Kukkaseppeleiden askartelua. Oli hauska huomata, miten seppele kuvasti tekijäänsä yllättävän osuvasti ;)







Kiitos jokaiselle rakkaalle ja tärkeälle, jotka teitte Juhlan! 



Kuvista kiitos: Jenni, Ira, Aino, Essi ja Johanna.




21.9.2015

Sunnuntain brunssi

Ihminen tietää olevansa onnellinen, kun hänellä on ystäviä, jotka tulevat käymään ja tuovat ruuat sekä herkut tullessaan. 

Kokoonnuimme meille Tammisaareen sunnuntain brunssille kaveriporukalla ja kokkailimme yhdessä pöydän koreaksi.

Sofia oli leiponut taivaallisen ihanan gluteenittoman suklaakakun, jonka resepti löytyy täältä. Sofia on aina ollut meidän ystäväpiirissä se, joka testaa ensimmäisenä uudet tuulet reseptien saralla. Itsehän tein todella "omaperäistä" omenapaistosta oman pihan omenoista. Eli heitin vuokaan omppuja, kauraa, kanelia ja sokeria. (Sori, ei kuvaa tarjolla, koska se näyttää yhtä tylsältä kuin kuulostaakin.)


Sofia ja Topias pyöräyttivät kädenkäänteessä myös herkullisia, mausteisia kasvispihvejä. Janne ja Annemari olivat löytäneet jostain kookospähkinän. Saimme siis googlata sen klassikon: mikä on elämän tarkoitus kuinka avata kookospähkinä.

Ja tadaa, onnistuimme. Vastaus on vasaralla naputellen. Ja päässä soi edelleen se M.A. Nummisen biisi.

Popsimme brunssia toista tuntia. Brunssit sopii minunkaltaiselleni äääärimmäisen hitaalle syöjälle. Saa seilata suolaisesta makeaan ja taas takaisin. Jutella aiheesta ja aiheen vierestä. Pureskella rauhassa ruokaa ja ajatuksia.

Aikamme syötyämme päätimme mennä poimimaan pihan puusta loput omenat talteen porukalla. Aurinko lämmitti ja lämpömittarin elohopea kiipesi tuulettomalla pihalla reilusti yli kahdenkymmenen asteen. Tuntui aivan kuin kesä päättäisi suoda meille vielä viimeiset lämpimät henkäyksensä ja antavansa sitten syksylle tilaa saapua.




 Tajusin tänään, että olemme asuneet Tammisaaressa jo vuoden päivät. Mihin aika on lentänyt?
Olen viime aikoina miettinyt paljon kotikaupunkini identiteettiä, ja sitä koenko itseni tammisaarelaiseksi. Toisinaan olen haikaillut Helsingistä jotain palasia, kuten myöhään iltaan asti auki olevia kahviloita ja joogastudioita, mutta samalla Tammisaaren pienuus ja suloisuus viehättää. Ranta ja oikeastaan kaikki mitä ihminen voi tarvita, on kivenheiton päässä. Vuokra on edullinen, voin asua puutalossa meren äärellä. Koen saavani tällä hetkellä parhaat puolet pikkukaupungista ja isossa kaupungissa työskentely puolestaan pitää minut järjissäni ja rytmissä kiinni.
Helsingissä asuva ystäväni Janne sanoi tänään tosi osuvasti, että "Tammisaaressa hienoa on se, että täällä näkee vuodenajat ja niiden vaihtumisen aivan eri tavalla kuin isossa kaupungissa."

Kävimme myös lenkillä Tammisaaren vanhan kaupungin kujilla ja piipahdimme katsomaan Galleria Elverketissa mielenkiintoisen näyttelyn, "Toppen hits", joka on osa Pro Artibus -säätiön juhlavuoden näyttelyohjelmaa. Elverket, eli entinen sähkökeskus on toiminut Tammisaaren voimanlähteenä jo yli sadan vuoden ajan. Aluksi laitos tuotti sähköä, ja nykyään kulttuuria. Toppen hits näyttelyä kuvaillaan näin: "Ajallisuutta kommentoiva kokonaisuus muuttuu ja kehottaakin katsojia pohtimaan sitä kuinka näyttelykokemus voi muuttua vierailukertojen välillä ja miten aikaisemmat kokemukset vaikuttavat ihmisten taide-elämyksiin ja näyttelyvierailuihin. Miten näyttelykokemukset kerrostuvat toistensa lomaan ja kuinka teos näyttää erilaiselta päivästä ja kontekstistaan riippuen? Toppen Hits tutkii tätä ilmiötä muokkaamalla ja vahvistamalla ajankulkua. Näyttely ja jopa sen teokset muuttuvat syksyn kuluessa." Lempiteokseni näyttelyssä oli videoteos, jossa monen ikäiset kaupunkilaiset kertovat miten kokevat itsensä, elämäntilanteensa ja kotikaupunkinsa. Näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy ja se on esillä aina 13.12. asti. Joten tehkäähän muutkin ystävät läheltä ja kauempaa roadtrip tänne pikkukaupunkiin meitä moikkaamaan!